Miksi Alexander-tekniikka voi auttaa selkäkipuun?

Keskiviikko 28.3.2018 klo 10:29 - Katri-Mari Ruonala

Siksi, että Alexander-opettaja opettaa ihmisiä käyttämään omaa mieltä ja kehoa niin, että vanhoista tottumuksista vapautuminen on mahdollista. Silloin kun selkäkivussa on kysymys toiminnallisesta ongelmasta (90% selkävaivoista), uuden toimintatavan oppiminen on keskeistä.

Ihmisen proprioseptinen aisti (aisti joka kertoo meille miten olen ja toimin) on tavattoman epäluotettava. Jos pohjaamme toimintamme tuntoaistiin (kuten ihmiset yleensä tekevät), se johtaa harhaan. Toimintaa on ohjattava aivan eri kriteerein – ja usein suuntaan, joka tuntuu aluksi ohjattavasta jopa väärältä.

Siksi on epärealistista, että pystyisimme muuttamaan toimintaamme syvällisesti erilaiseksi pelkästään sanallisin käskyin tai jumppaohjein. Jotta lihastuntoaisti voidaan palauttaa luotettavammaksi, tarvitaan toistuvaa oikea-aikaista palautetta omasta toiminnasta. Ohjauksen on kohdistuttava ihmisen psyko-fyysiseen kokonaisuuteen toistuvasti. Pari kertaa ei riitä.

Tällainen ohjaus ja palautteenanto ovat Alexander-tekniikan opettajan työtä. Se ei ole pikamenetelmä. Jotta syvällinen muutos on realistista, tarvitaan useita oppitunteja, sitkeyttä ja oppijan motivaatiota. Se on kokonaisvaltaisesti voimauttava prosessi, jossa opitaan tekemään uudenlaisia valintoja. Vaikutukset eivät pysähdy selän hyvinvointiin; muutoksessa on koko ihminen.

Lääketieteellinen lehti Lancet julkaisi 21.3. kolme artikkelia selkäsärystä . Niissä selkäkipu näyttäytyy massiivisena maailmanlaajuisena ongelmana. Lähes jokainen ihminen kärsii jossakin elämänsä vaiheessa selkäkivusta. Tilastollisesti selkäsärky on kasvanut 50% vuodesta 1990.

Lancetin artikkeleista näkyy huoli siitä, että selkäkipuun ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Lisäksi vaikuttaa siltä, että selkäsärkyä hoidetaan usein väärin, erityisesti silloin kun kyseessä on toiminnallinen syy. Tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja; on tunnistettava aidosti haasteen vaativuus, kun omaa toimintaa pitäisi muuttaa kestävämmäksi. Yksin ei selviä.

Toisin kuin terveydenhoitoalan ammattilaiset, Alexander-opettajat ovat ensisijaisesti pedagogeja ja opettajia. Myös selkäongelman keskellä kipuileva ihminen pitäisi nähdä aktiivisena ja vastuullisena oppijana. Passiivinen potilas ei ehkä selätä koskaan tottumuksen vahvaa vastusta, vaan jää lääkkeiden ja ulkoa tulevien interventioiden vietäväksi. Alexander-tunnilla asiakas on välittömästi oman tapauksensa aktiivinen ratkoja yhdessä opettajan kanssa.

Alexander-tekniikan myönteisistä vaikutuksista selkävaivoihin on vahvaa tutkimusnäyttöä. British Medical Journalissa julkaistu tutkimus kertoo Alexander-tekniikan vaikuttavuudesta kroonisen alaselkäkivun yhteydessä. Linkki suomenkieliseen referaattiin ja tutkimukseen.

Monet, Lumpeet, Tyhjä tila

Torstai 8.3.2018 klo 17:38 - Katri-Mari Ruonala

Taidemaalari Claude Monet (1840-1926) lahjoitti Numphéa –sarjan teokset Ranskan valtiolle vuonna 1918 aselevon juhlapäivänä. Kahdeksan lummeaiheista monumentaalista teosta ovat esillä Pariisissa Orangerie –museossa rauhan muistomerkkinä.

Teoksille on varattu kaksi ovaalinmuotoista tilaa, jotka muodostavat keskenään matemaattisen äärettömyyden symbolin. Teokset on järjestetty niin, että katsoja voi siirtyä ensimmäisen salin aamunkoitosta kohti toisen salin auringon laskua.

Monet halusi antaa teokset hiljentymisen ja meditaation välineeksi kiireisille kaupunkilaisille. Hän kuvaa maalusprosessiaan ’hypnoottiseen tilaan siirtymiseksi’. Hänen tiedetään istuneen vuosikymmenten saatossa tuntikausia puutarhassaan Givernyssä tarkastelemassa valon ja varjon muutoksia veden pinnassa, myös viimeisinä vuosinaan, jolloin hän oli jo lähes sokea.

Vierailu Orangeriessa on mykistävä. Se on edelleen muodikkaasti imersiivinen taidekokemus; olet kokonaan taide-elämyksen ympäröimä.

Ennen taide-elämykseen siirtymistä Orangeriessa on yksi täysin valkoinen, tyhjä sali.

Tyhjä tila on lummepanoraman ja kaupungin välissä oleva välitila. Se sulkee ulkopuolelleen kiireen ja melun. Tila pysäyttää ja valmistaa johonkin uuteen ja erilaiseen. Se on keskeinen osa taideteosta.

Tämän tyhjän tilan olemassaolo ja luominen on fundamentaalisen tärkeää meille ihmisille. Se on tekijä, jonka opettamista pidän yhtenä tärkeimpänä tehtävänäni Alexander-tekniikan opettajana. Se on tila, jonka kautta meidän on mahdollista valita kunka reagoimme elämän meille heittämään palloon.

Alexander-tekniikka puolestaan tarjoaa imersiivisen mahdollisuuden tarkastella omaa olemista. Mahdollisuuden olla kokonaan oman elämän keskiössä ja tarkastella sitä pintaa syvemmältä. Jokainen voi luoda tyhjän tilan maailman ja itsensä välille. Se on taito, jota voi opetella syvällisemmin Alexander-tekniikan tunneilla.

Pysähdy kokonaan. Lopeta kaikki ennen seuraavaa tekoa.

Orangerien tyhjä, valkoinen tila kaupungin ja taideteoksen välissä kertoo jotakin oleellista, jota sanoilla on vaikea tavoittaa. Kun käyt katsomassa Monet’n lumpeita Pariisissa, astu sisään hitaasti. Pysähdy kunnolla valkoiseen porstuaan.

Ja voithan toki tehdä niin heti. Luo mieleesi tyhjä tila. Lopeta. Odota. Ja ala tutkia, mitä siitä seuraa. Oikeastaan et tarvitse siihen Pariisin matkaa, Orangerien vierailua tai lummepanoraamaa. Se kaikki on jo tässä. Pysähdy ja muista itsesi.

Kiirehtimättä kohti juhla-aikaa

Tiistai 14.11.2017 klo 14:02 - Katri-Mari Ruonala

Mieleeni on jäänyt grafiikka, josta näkyi missä Pariisissa tapahtuu selkeästi eniten sydänkohtauksia.

Arvatkaa missä? Keskeisiä paikkoja ovat suuret  risteysasemat kuten Gare du Nord, Gare de Lyon, Gare Montparnasse jne.

Ihmiset kiirehtivät juna-asemilla. Yrittävät ehtiä juniin ja tuupertuvat matkalla; sydän ei kestä. 

Lue lisää »