BLOGIT

Monet, Lumpeet, Tyhjä tila

Torstai 8.3.2018 klo 17:38 - Katri-Mari Ruonala

Taidemaalari Claude Monet (1840-1926) lahjoitti Numphéa –sarjan teokset Ranskan valtiolle vuonna 1918 aselevon juhlapäivänä. Kahdeksan lummeaiheista monumentaalista teosta ovat esillä Pariisissa Orangerie –museossa liljatrauhan muistomerkkinä.

Teoksille on varattu kaksi ovaalinmuotoista tilaa, jotka muodostavat keskenään matemaattisen äärettömyyden symbolin. Teokset on järjestetty niin, että katsoja voi siirtyä ensimmäisen salin aamunkoitosta kohti toisen salin auringon laskua.

Monet halusi antaa teokset hiljentymisen ja meditaation välineeksi kiireisille kaupunkilaisille. Hän kuvaa maalusprosessiaan ’hypnoottiseen tilaan siirtymiseksi’. Hänen tiedetään istuneen vuosikymmenten saatossa tuntikausia puutarhassaan Givernyssä tarkastelemassa valon ja varjon muutoksia veden pinnassa, myös viimeisinä vuosinaan, jolloin hän oli jo lähes sokea.

Vierailu Orangeriessa on mykistävä. Se on edelleen muodikkaasti imersiivinen taidekokemus; olet kokonaan taide-elämyksen ympäröimä.

Ennen taide-elämykseen siirtymistä Orangeriessa on yksi täysin valkoinen, tyhjä sali.

Tyhjä tila on lummepanoraman ja kaupungin välissä oleva välitila. Se sulkee ulkopuolelleen kiireen ja melun. Tila pysäyttää ja valmistaa johonkin uuteen ja erilaiseen. Se on keskeinen osa taideteosta.

Tämän tyhjän tilan olemassaolo ja luominen on fundamentaalisen tärkeää meille ihmisille. Se on tekijä, jonka opettamista pidän yhtenä tärkeimpänä tehtävänäni Alexander-tekniikan opettajana. Se on tila, jonka kautta meidän on mahdollista valita kunka reagoimme elämän meille heittämään palloon.

Alexander-tekniikka puolestaan tarjoaa imersiivisen mahdollisuuden tarkastella omaa olemista. Mahdollisuuden olla kokonaan oman elämän keskiössä ja tarkastella sitä pintaa syvemmältä. Jokainen voi luoda tyhjän tilan maailman ja itsensä välille. Se on taito, jota voi opetella syvällisemmin Alexander-tekniikan tunneilla.

Pysähdy kokonaan. Lopeta kaikki ennen seuraavaa tekoa.

Orangerien tyhjä, valkoinen tila kaupungin ja taideteoksen välissä kertoo jotakin oleellista, jota sanoilla on vaikea tavoittaa. Kun käyt katsomassa Monet’n lumpeita Pariisissa, astu sisään hitaasti. Pysähdy kunnolla valkoiseen porstuaan.

Ja voithan toki tehdä niin heti. Luo mieleesi tyhjä tila. Lopeta. Odota. Ja ala tutkia, mitä siitä seuraa. Oikeastaan et tarvitse siihen Pariisin matkaa, Orangerien vierailua tai lummepanoraamaa. Se kaikki on jo tässä. Pysähdy ja muista itsesi.

Avainsanat: Pysähtyminen, inhibitio, hiljentyminen, Alexander-tekniikka, Claude Monet.

Kiirehtimättä kohti juhla-aikaa

Tiistai 14.11.2017 klo 14:02 - Katri-Mari Ruonala

busy_walking.jpgMieleeni on jäänyt grafiikka, josta näkyi missä Pariisissa tapahtuu selkeästi eniten sydänkohtauksia.

Arvatkaa missä? Keskeisiä paikkoja ovat suuret  risteysasemat kuten Gare du Nord, Gare de Lyon, Gare Montparnasse jne.

Ihmiset kiirehtivät juna-asemilla. Yrittävät ehtiä juniin ja tuupertuvat matkalla; sydän ei kestä. 

 

 

Lue lisää »

Avainsanat: kiire, kiireettömyys, stressi, jouluvalmistelut, rauhoittuminen, Alexander-tekniikka

Tuolilla on väliä - ja erityisesti sillä miten istut!

Tiistai 3.10.2017

Oodin_tuolit.jpgOlin mielissäni kyselystä keskustakirjasto Oodiin tulevista tuoleista. Kansalaiset saivat kertoa mielipiteensä 13 erilaisesta tuolista. Pohjustuksessa kerrottiin että Oodiin valitaan kauniita, käytännöllisiä, paloturvallisia ja kulutuksen kestäviä kalusteita. Jäikö joitain kriteerejä puuttumaan?

Mitä kauemmin olen kiinnittänyt huomiota tapaan jolla käytämme itseämme, sitä herkemmäksi olen tullut mm. sen suhteen millaisia istuimia on lentokoneissa, teattereissa, odotustiloissa, kahviloissa, luokkahuoneissa... Ympäristömme rakenteiden vaikutus meihin on väistämätön ja jatkuva – varsinkin jos se on tiedostamaton.

Lue seitsemän tärkeää elementtiä tuolin valintaan.

Lue lisää »

Avainsanat: Istuminen, Alexander-tekniikka, hyvä tuoli; Oodi-kirjasto

Kohti hyväntuulista sädekehää

Tiistai 8.8.2017


Raskaus_Anna2Alexander-tekniikassa tarkastellaan tapaa, jolla käytämme itseämme: miten liikumme, reagoimme, toimimme arjessa ja koordinoimme omaa toimintaamme. Tällä on vaikutuksia mm. ryhtiin, hengityksen vapauteen, tarkkaavaisuuteen, toimintamme laatuun sekä henkiseen hyvinvointiin.
Raskausaika, synnytys ja pienen lapsen hoitaminen ovat kaikki elämänvaiheita, joissa tavalla, jolla käytämme itseämme, on korostunut merkitys. 
Kuka tahansa lasta odottanut, synnyttänyt ja hoitanut nainen tietää, miten helposti oma oleminen tuntuu välillä epämukavalta, kivuliaalta tai jännittyneeltä. Aina se ei tunnu edes reilulta – marttyyrin sädekehä on ihan käden ulottuvilla.

Lue lisää »

Avainsanat: Alexander-tekniikka, raskausaika

Itsetuntemusta työelämän paineisiin

Tiistai 4.4.2017

standing_with_one_leg.jpgOrganisaation menestykseen vaikuttavat työn, vuorovaikutuksen ja tuotetun palvelun sisällön laatu. Mutta mistä organisaatiot muodostuvat? Tuotteista, palvelusta, fyysisistä tiloista vai ihmisistä? Mitä on yksittäisen, organisaatiossa vaikuttavan työntekijän laatu? Mitä on ihmisen olemisen sisäinen laatu?

Lue lisää »

Avainsanat: työhyvinvointi, itsetuntemus, Alexander-tekniikka, stressi